Terveiset Pietarista. Perheemme suuntasi vaihtelun vuoksi viikonlopuksi itään. Perinteinen Päivä Tukholmassa -risteily vaihtui päivään Pietarissa ja kyllä kannatti. Kylmää oli ja tuuli salettiin Siperiasta, mutta kaunista katseltavaa riitti. Päivä vaan jää armottoman lyhyeksi tuollaisessa metropolissa varsinkin kuin Venäläinen jonotuttamiskulttuuri haukkaa helposti useamman tunnin maassa olo ajasta. Tahmeat tullivirkailijat eivät lannistaneet, kesällä uudelleen ja junalla. Miten sitä ei tajuakaan, että meiltä pääsee reilussa 3 tunnissa tuollaiseen 5 miljoonan asukkaan suurkaupunkiin. Mä otan kyllä missiokseni selvittää tuon lähinaapurin sisustustarjonnan – enkä tarkoita mitään tsaarinajan mööpeleitä. Junassahan tulisi mukana vaikka mikä Vitra tai Vola.
wow! I love that 🙂 I also eat that milk chocolate 🙂 it is perfect! sweet 😉 so nice view on catedrall painting 🙂
Pietari on yksi minunkin lempparikaupungeista. Se on toki henkilökohtainen asia, miten kustakin paikasta tulee se mieluinen.. Pietari on NIIN yllättävä, aina uusi, vastakohtainen ja ruman kaunis! Kunpa pääsisi pian taas!
tuo voisikin olla kiva paikka! ja varteenotettava kohde pienelle perhematkalle.
Tupsahdin tänne toisen blogin kautta ja ihastuin tuohon Kirkko veren päällä -kuvaan! Olen käynyt siellä kerran (ja vain sen kerran Pietarissakin…), mutta tunnistin paikan, se jäin niin mieleen silloin. Pietarissa pitäisi ehdottomasti mennä käymään, nyt se kai on tosi helppoakin.Mukavaa pääsiäisviikkoa!