Minitilalliset

Meidän kesäisellä suomimökkitoureella oli rentoutumisen lisäksi toki toinenkin tarkoitusperä. Kymmenet kesäpaikat tsekattiin niin virtuaalisesti kuin paikan päällä, ja nyt tärppäsi. Meidän perheellä on ikioma kesäpaikka, tai oisko minikakkoskoti, kun ympärivuoden asuttavasta pikkumaatilasta on kaupat tehty. Tiedossa siis lähivuosina lautalattioiden tekoa, paneelin maalausta ja viikonloppupaikan sisustamista. Suunnitelmat on jo paperilla aloitettu ja laatikollinen astioita hankittu. Naisellinen lähetymistapa älyttömään remonttiin. Mä nään jo kuinka mun astialaatikot pyörii purkuhommien tiellä, heh. Mä en meinaa pysyä legginsseissä! 
Tässä ajatuksia kesähuoneesta. Valkoista, harmaata, vihreää ja ripaus roosaa. Ja puuta puuna tietenkin, räsymattoja ja rottinkia. Lokakuussa alkaa tapahtumaan – nyt takaisin perinnerakennusoppaan pariin. 
Nimim. ei huopakaton uusiminen voi olla vaikeaa.  

24 thoughts on “Minitilalliset

  1. Hei! En malta olla kommentoimatta päivitystäsi. Ostimme viime talvena maatilan, ei edes ihan pientä, kantakaupunkiasumisen vastapainoksi. Ihana, toistasataavuotias lähes alkuperäiskuntoinen talokaunistus salaisen puutarhan suojissa. Itse aloitin remontin reissulla Tapettitaloon ja Artekin aittaan.:) Paljon tapahtui välissä, mutta nyt ovat tapetitkin jo olleet tarpeen. Ihania ja kamalia hetkiä kahden pienen lapsen kanssa isoa remonttia tehdessä on koettu, mutta nyt omenoita kerätessäni totean kaiken vaivan olleen sen arvoista. Meidän kakkoskotimme on lähellä ja on niin ihanaa päästä omaan taloon ja maalaismaisemaan kaupungista aina välillä. Tuntuu, kuin kaupunkikotiimmekin olisi tullut lisää neliöitä.Onnea teille! Oma blogini ei ole sisustus-, eikä remonttiblogi, mutta toki tämä projektimme näkyy sielläkin. Tervetuloa katsomaan!

  2. Hei onnea! Mä tiedän miltä toi tuntuu:) Mutta meille kävi niin että nyt siitä mummolasta tulee vakkarikoti. Varokaa vain, mistä sitten itsenne löytäisittekin!

  3. Onneksi olkoon, voin kuvitella ettet legginsseissäsi malta pysyä ;)) Iloa ja voimia remonttiin, lopputulos on varmasti upea, sun tyylitajun (hienon ja inspiroivan blogisi perusteella) tuntien!Meillä on itsellä 1860-luvulla rakennettu ja kokonaan remontoitu hirsitalo, vilkaise joskus blogiani http://www.sisustus-inredning.blogspot.fi, jos sulla on remonttikiireiltä aikaa! Hanki Rakennusapteekin käsikirja, heillä on hyvät valikoimat tuotteita ja pidä johtoajatuksena käytettyjen maalien ja muiden pintamateriaalien hengittävyys, niin hyvää tulee 🙂 Onnea vielä!

  4. Kaunis kollaasi. 🙂 Tulee varmasti upea mökki.Laitoin sinulle haasteen eteenpäin blogissani. Nappaa jos tykkäät. :)http://www.divaaniblogit.fi/blogit/valkoinenharmaja/2012/09/03/meidan-ikeat/

  5. Tällaiset päivitykset tuovat itsellekin hirmuisen mökkihimon! Voisin kyllä aloittaa pienestä siirtolapuutarhamökkeröisestä. Ja muutamasta omena- ja kirsikkapuuvanhuksesta. Onnea!

  6. Hienoa että blogiin on tulossa uutta eloa kesäkodin myötä. Onnea. Hieman liian "kliiniseksi" minun makuuni, tämä muuten hyvä blogi oli jo mennytkin. Jatkan siis lukemista.

  7. Hei, nyt on pakko kommentoida erästä asiaa, joka on vaivannut minua jo pitkään!Oletko huomannut, ettet koskaan (paria poikkeusta lukuunottamatta) vastaa lukijoidesi kysymyksiin? Itseäni se on alkanut ärsyttää valtavasti, vaikkken sinulle mitään ole aijemmin kommentoinutkaan, ehkä juuri siitä nimenomaisesta syystä. Monesti lukijasi vilpittömästi kysyvät jostakin tuotteesta, jota ensin vilautat täällä blogissasi ja sitten et kuitenkaan jaksa tai viitsi siihen vastata. Onko se itsekkyyttä, välinpitämättömyyttä vai kamalaa kiirettä? Kiireen ymmärrän, mutta mitään muita edellämainituista en. Kiireenkin keskellä voi silti vaikka yleisesti laittaa meille lukijoille viestin, ettet ehdi valitettavasti vastata kommentteihin. Silloin ehkä ei jäisi niin kaivelemaan, eikä sinulta kysyttäisi mitään. Et rasittuisi siitä myös itse. Olen huomannut, että aikaa vastaamiseen löytyy silloin, kun kyse on jostain sinun aikaansaamisistasi. Esim tuo päiväpeite tai yrityksesi tuotteet. Tai jos joku mainitsee että olet näkynyt jossain lehdessä. Toivoisin, että et ohittäisi tätä kommenttia olan kohautuksella, sillä nyt kun uusimmassa postauksessasi kysyit meiltä lukijoilta apua uuninkannen etsintään, voi olla ettei turhautuneet lukijasi enään viitsi vaivautua auttamaan. Vuorovaikutus sinun ja lukijoittesi välillä on ollut jo pitkään kovin yksipuolista. Tiedän sen tympivän minun lisäkseni myös muita lukijoita. Monesti kaveripiirissämme keskustelemme blogeista, kuinka ne antavat inspiraatiota ja sitä kautta löytää uusia juttuja, mutta täytyy mainita, että monesti sinun blogistasi puhuttaessa kyseenalaistamme vilpittömyytesi blogin pitämisen suhteen. Joka tapauksessa. Blogisi on inspiroiva, värikäs ja kertakaikkiaan kaunis. Sitä on ilo katsella ja lukea. Olet sisustusnero ja jaat ideoitasi meille lukijoille avoimesti. Kiitos siitä. Hyvää syksyä!

    1. Kiitos palautteestasi, nyt kyllä vastaan =) Olen tosiaan aiemmin todennut moneen kertaan, että olen todella kiireinen ja nipin napin ennätän tänne kirjoittelemaan, vaikka paljon enemmän haluaisin. Jos olisin kotiäitinä edelleen, kuten blogia aloittaessani, olisi vuorovaikutus aivan toista luokkaa. En suinkaan ole itsekäs enkä välinpitämätön, vastaan aina ratikkamatkalla töihin tai jossain pienessä sopivassa rakosessa, jos vaan ennätän ja kysymys on lyhyt. Voin kyllä kiittää ja nopsaan kommentoida, mutta jos aloitan suuremman vastausrumban kaikille, olen itse pulassa. Saan niin työni ja blogini puolesta sähköpostini jo niin täyteen kysymyksiä, että on mahdotonta kerrassaan seurata vielä kaikkia kommenttejani. Monet lukijani ovat jo oppineet, ettei blogini ole sen suurempi keskustelufoorumi, jaan vain ideoita ja ajatuksia, joista saa vapaasti nauttia tai olla nauttimatta. Instagram taitaisi olla enemmän mun juttu, siellä kun kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Hyvää syksyä sinulle ja kaveripiirillesi, lähetä pahoittelut puolestani.Susanna

Leave a Reply