Elämä jatkuu. Aika parantaa. Nyt eteenpäin kauniiden muistojen kanssa.
Donna Wilsonin uusi kevätmallisto SCPlle on hurmaava. Katsokaa nyt noita käsin koristeltuja koiriakin. Tiedättekö te noiden koirapatsaiden tarinan? Jos minä muistan oikein, niin ennen vanhaa merimiesperheessä oli tuollaiset koirapatsaat ikkunalla. Kun mies lähti merelle, patsaat käänettiin katsomaan ulos, ja kun mies oli talossa, koirat olivat käännettyinä sisälle päin. Ei vissiin kannattanut tulla häiritsemään. Hmmm. Kenelle se merkki sitten oli, ööh. Muille kylän miehille? Tätä ei tarina kerro.
Life goes on with beautiful memories.
Donna Wilson’s spring collection for SCP is charming. Look at those awesome hand painted dog statues. Do you know story of those? If I remember correctly, in old times sailor familes had those on a window board. When sailor was at sea, dogs stared out and when sailor was in home, dogs were turned to look inside the house. I guess the couple didn’t want any interruption, heeh, but from who? Another village men? Heh. The story didn’t tell.
hmm. Pitäsköhän meille laittaa tuollainen, ku tuo isäntä kiertää suomen maata työkseen.. 😀
🙂 en tiennytkään.
Muistan jollain museokierroksella kuulleeni sellaisen selityksen, että kun mies oli merillä pitkään, saattoi rouvalla käydä muitakin "sponsoreita", jotka olivat siis tervetulleita silloin kun koirat katselivat ulos ja kun sisään niin ei missään tapauksessa, jottei rouvan tekemiset kävisi isännälle ilmi.
She always makes such wonderful things, I love the ceramic dogs!
Kylläpä tuli taas hekotuskohtaus tosta koirien tarkotuksesta! Onhan sitä naisienkin elettävä… ;P
Noi koirat on niin sööttejä, etenkin tuo katse. Pakko hehkuttaa, kun itse ripustin juuri Donna Wilsonin neulepuun seinälle, se on täydellinen! Kuva löytyy uusimmasta postauksestani.