Astiakaappi

Meidän mökin vajan seinällä oli tuollainen vanha astiakaappi. Naapurin isännän mielestä se oli entisen omistajan tai hänen veljensä veistotunneilla tekemä. Kuulemma niihin aikoihin pojat nikkaroivat astiakaapit koulussa. Tunnearvoa ropasti lisää muutenkin jykevään ja hyväkuntoiseen puukaappiin.
Tarvisin yhteen toiseen hommeliin astiakaappia, joten nyt oli hyvä syy irroittaa tuo aarre seinältä ja käydä kunnostamaan.
Kaappi oli maalattu vuosien varrella monta kertaa, mutta kuumailmapuhaltimella ja metallilastalla maalikerrokset kuoriutuivat oikein nätisti. Ovet putsasin ihan vanerille saakka, rungon hioin koneella. Ovien maali oli joihinkin kohtiin uppoutunut niin syvälle syihin, ettei niitä saanut millään pois – hiomalla olisi pian tullut esille vanerin tummaviilu. Olkoon nyt sitä nostalgiaa sitten ne läikät. Ovet käsittelin Osmo colorin puuöljyllä, rungon maalasin Tikkurilan Empirellä. Sisälle tehtiin myös uudet vanerihyllyt, ohuemmat vanhat kun olivat jo vähän notkollaan. Hyllyt jätin ihan vain vanerisiksi, niihinkin vain se Osmo pintaan. Hyvä tuli. Nyt tarttis vaan mökille uuden huoneen, mihin kaapin ripustaisi – tekisi sinne sellaisen pienen keittonurkkauksen.

10 thoughts on “Astiakaappi

  1. Tulipa hieno! Pelastin samanlaisen kaapin muutama vuosi sitten vanhempieni naapureiden roskalavalta – sekin oli perheen miehen omatekemä:) Se on ollut leikkimökissä siitä lähtien mutta olispa kyllä kiva saada se kuntoon ja kunnon käyttöön..ehkä joskus..:)

    1. Oih, hyvä löytö. Ja kun nää on tehty ihan umpipuusta – ethän sä ikinä enää saa massiivipuista astiakaappia (paitsi isolla rahalla). Juu mä niin tiedän tuon joskus sitten tilanteen – tämäkin kaappi varmasti odottas huomista tai ens kesää vieläkin, ellei joku muu anna deadlineä =)

Leave a Reply to SusannaCancel reply