Ihan soseessa


Pikkujouluaikaan ollaan meilläkin ihan soseessa. Hieman toisenlaisessa muussissa, mutta kuitenkin. Kohta alkaa meillä ne kiinteet, niin hyvä äitihän väsää ne tietenkin itse ja luomuista. Hah. Saa nähdä jääkö tämän päiväinen ainoaksi kerraksi ja loput lasitölkeistä.
Aloitus kuulemma kannattaa tehdä pelkällä potulla ja sitten seuraavalla viikolla tuoda siihen toinen maku joukkoon. Pelkkää perunasosetta ei ole järkeä pakastaa, kun tietäähän sen itsekin että juuri keitetty peruna on paras peruna. (Ja se peruna muuttuu sellaiseksi rakeiseksi pakkasessa). Jatkoa ajatellen teimme sitten pakkaseen peruna-porkkanasosetta. Alkuun tuollaiset kätsyt “annosnapit” muottiin ja masun venyessä käydään käsiksi noihin minigrip-pusseihin. Tuolla blenderillä tuli muuten aivan tajuttoman samettista sosetta. Ai jai jai, kohta päästään sotkemaan!

11 thoughts on “Ihan soseessa

  1. Voi Varpu on jo iso tipu kun soseita kohta maistelee 😉 me aloitimme perunalla ja itkimme mahakipuja. Tyllerön maha ei kestä sitä potun tärkkelystä (kuten ei äitinsäkään). Siirryimme ilman terkkarin lupaa ;)) päärynään ja bataattiin. Kivut loppuivat ja hyvin maistui.

  2. RuusuLiisa, niin on! Nyyh. Miten tää aika menee ihan hirmu nopiaan. Mutta toisaalta myös tämä noin 5 kk ikä on aivan mahtava, kun nyt alkaa Varpu olla jo sellainen ihmismäinen: omaa luonnetta ja persoonaa tulee esiin, ottaa jo ihan kontaktia, ymmärtää kun hälle puhuu jne. Hyvä vinkki tuo bataatti. Sehän on hyvää äitistäkin, niin voitaisiin koittaa myökin sitä. Sitä vissiin saa vedellä samanaikaisesti perunan rinnalla..

  3. Meillä kävi tuon perunan kanssa niin, että ikinä en ole nähnyt pojan INHOAVAN mitään niin paljon. Se ilme oli omaa luokkaansa. Pari päivää sitä annoin, mutten enää halunnut sitten kiusata. Porkkana upposi paremmin, mutta tuli oksennuksena ylös tunnin parin päästä. Bataatti oli kanssa kiva, mutta muistutti kai turhan paljon porkkanaa. Se, millä saatiin edes vähän syömänautintoa kehiin oli maissisose. Suosittelen. Ja perunaa sain vähän ujutettua peruna-parsakaalisoseessa. Kun kerroin neuvolatädille perunan vastustuksesta niin käski vain aloittaa jo lihan antamisen. Ja niinhän siinä sitten kävi, että ensimmäinen porsassetti meni niin makoisasti alas ettei ruokalapulle pudottunut pisaraakaan. Lihan kanssa menee peruna siis ongelmitta. Porkkana tulee yhä ylös jos se on vallitseva kasvis soseessa. Lääkäri oli sitä mieltä, että porkkana lienee pojalle turhan väkevä vielä. Nyt meillä syödään aika onnellisesti melkein mitä vaan. Viljoja on aloitettu kaurapuurolla. Poju on about saman ikäinen kuin Varpu (30.6. syntynyt), mutta syönyt soseita jo kolmikuisesta kun on niin holtiton pituuskasvunsa kanssa eikä paino ole pysyä perässä.Mutta siis! Sitä yritin sanoa, että älä ylläty jos peruna ei maistu pelkiltään. Tiedän kyllä niitäkin joille maistuu. Perunalla aloittaminen taitaa olla yleistä oikeastaan vain Suomessa, eikä missään muualla. Hedelmissä taisin aloittaa mangolla ja persikalla. Suosikki oli kuitenkin banaani, mutta se taas vetää vatsan kovalle. Ehdoton lemppari on ruusunmarja-vadelma – siinäkin pätee tämä "mitään ei putoa ruokalapulle" -sääntö.Enkä olen kauheasti hidastellut uusien lajikkeiden tuomisessa, jos mitään reaktiota ei kuulu niin ei niitä väkisin pidä kuulostellakaan. Kyllä ruoka-aineallergiat sitten huomaa.

  4. Voi noita aikoja.. 😉 Minä tein aikoinaan osan itse ja osan ostin. Täällä oli silloin Minimanissa vauvojen soseet naurettavan halpoja, tyylii 20 prk 2 eurolla! Meillä aloitettiin kiinteät jo 4 kk, 5 kk puurot ja 6 kk liha. Sitten kun sen lihan sai sotkea mukaan niin sitten minusta oli mielekkäämpää tehdä noita ruokia pakkaseen :)Hävettää myöntää, mutta 7 v vetelee vieläkin purkkiruokaa välillä! Joskus jos tarvitsee jotain nopeaa ruokaa tytölle niin meillä on varuilta kaapissa Semperin spagettia ja lihapullia 😀 Se on nimittäin neidin lemppari "pikaruoka" ja voittaa mäkkärin ym hampparit.

  5. Me ei uskallettu aloittaa perunalla kun se ei minullekaan sovi. Porkkanalla taidettiin lähteä liikkeelle.Meillä nuo isommat annoskoot pakastetaan muffinipelleillä ja niiden jäädyttyä ne siirretään isompiin pusseihin.

  6. Täälläkään ei ole kenenkään kolmen kohdalla lähdetty pelkästään perunalla liikkeelle. Alusta asti olen antanut perunaa ja porkkanaa sekaisin. Porkkana makeuttaa sosetta ja maistunut aina paremmin – äidin "mamakin" on niin makeaa. Ja luumua ihan himppu aina jos perunan kanssa ollaan liikkeellä. Vatsa toimii paremmin.

  7. Perunaa testattiin meilläkin, mutta siirryttiin varsin pian bataattiin. Peruna ei vieläkään oikein uppoa.Meillä jääpalastellaan edelleen. Annokseen on hyvä sotkea pari palaa tuota ja hiukan tuota ja ja 😀

  8. Meillä pienelle ei onneksi tullut vaivoja mistään, vaikka kiinteät aloitettiin jo todella aikaisin (3kk iässä) kasvuongelmien takia lääkärin kehoituksella . Kaikki maistui, mutta muistaakseni maissin ja perunan yhdistelmällä oli suurin menekki 🙂

  9. Hei Suki!Olen jo pitkään seurannut blogiasi, mutta nyt vasta ensimmäisen kerran uskaltaudun kommentoimaan… Kiitos aktiivisesta päivittämiestä, uskomaton tehopakkaus kyllä olet! Huh, mullakin kuluu yöt aina puuhastellessa, mutta vain haaveissani olen yhtä aikaansaava kuin sinä. Kannattaa muuten ehdottomasti myös harkita suoraan sormiruokaan ryhtymistä. Meillä esikoinen söi soseita, toiselle lapselle annoin 6-kuisena vain palan tuorekurkkua käteen. Kurkulla aloitettiin, sitten keitetty parsakaali, keitetty porkkana, jne. Ihanan helppoa, ei tarvitse soseuttaa, jäähdyttää, pakastaa.. Eikä syöttää! Lapsi syö itse sen verran kuin tarvitsee ja muu perhe voi ruokailla pöydässä yhdessä vauvan kanssa, ilman tuputtamista, lahjontaa, harhauttamista ja leikkejä. Kuullostaa ehkä hullulta, mutta se todellakin toimii. Kertaakaan en ole pelännyt, että lapsi tukehtuisi isoihin ruuan paloihin. Ainut huono puoli tässä on JÄRJETÖN sotku! Ruokaahan on sitten joka paikassa, mutta siihenkin tottuu. Kesällä oli helpointa syödä ilman vaatteita! Olen halunnut kannustaa muitakin äitejä tutustumaan tähän tapaan ruokailla, aiheesta on lisää tietoa mm. täällä:http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=323Tosi asiapitoinen ja kannustava artikkeli, kannattaa lukea.Tuo KitchenAidin blenderi on muuten aivan unelma! Hankin juuri sellaisen ja mietin koko ajan, että mitä voisinkaan seuraavaksi sillä surauttaa…Onnea ja iloa teidän perheen syömishetkiin!

  10. Oon juuri miettinyt ostavani ton blenderin, mutta olen miettinyt onko sen hintansa väärti. Näyttäis olevan. Hemmetti kun on kuitenkin sen verran kallis kun keittiöremppa kuluttaa lompakkoa muutenkin.

Leave a Reply to Nelsson Cancel reply