Isänpäivä on juhlapäivä ja juhlapäivään kuuluvat kukat. Tältä surkealta aasinsillalta pääsen esittelemään kaksi lempikukkaani.
En siis ole mikään kukkafani. Liljoja ostan vain niiden ihanan tuoksun vuoksi, ulkonäöllisesti hurahdan kaikkiin vanhanaikasiin kukkiin. Koska kasvinimikkeet eivät ole hanskassa, olen kukkakauppiaalle haasteellinen asiakas. Soitan, selitän ja koitan kuvailla minkämoista kukkasta sitä nyt taas etsitään ja voiskohan sellaista saada jostain tukusta tilattua.
Keltapalloset kukat kulkevat nimillä Kultahehku tai Billy Button tai Drumstick flower tai tieteellisemmin Craspedia. Toinen feivörit on Mimosan oksa. Tulee mieleen 1970-luvun alun Madeiran matkat (missä en siis ole ollut).
Noista lasivaaseista täytyy kertoa hauska muisto. Minun oma kastevesi on aikanaan ollut pullotettuna tuohon keltaiseen Aurinko-pulloon. Harmi vaan, kun korkkikorkki hapertui ja vesi haihtui pois. Ihana ajatus kuitenkin ja hieno oivallus äidiltä.
Ihanat kukkamielitymykset sinulla, tulee mieleen 50-luku ja 50-luvun kukka-asetelmat, joita näkee aina vanhoissa lehdissä.En ole ennen hokannutkaan, että myös kukat voi olla vanhanaikaisia tai vintagetyyliä.
Todella upea idea laittaa kastevesi talteen, ja vieläpä noinkin ihanaan astiaan kuin aurinko-pullo… Jotenkin kovin sykähdyttävän symboolista 🙂