Aat taisivat jossain vaiheessa tiedustella, millaseen syötötuoliin ollaan Vn kanssa päätymässä. No tämä äiti osti tuon syöttiksen jo raskaana olleessa, kun ei oikein hoksannut milloin sitä oikein käytetään. No se on jököttänyt tuolla keittiössä jos pitkän tovin ja pikkuvieraat testanneet että toimii. Siis tuo peruspuinen on meillä, kun itsekin olen tuollasessa pikkuruisena syönyt. Nostalgiaa. PVC-pintainen pikkutyyny on sitten H&M:stä, kun aluksi tuo istuinosa on kuitenkin liian suuri, niin auttaa tukemaan istumisessa ja helppo pyykiä soseet veks.
Jossain vaiheessa myöhemmin meinasin sitten sitä Stokkea, kun ei kuulemma kaadu kovemmassakaan menossa ja saa senkin nykyään valkoisena tai mustana. Mutta muuten en kamalasti sen ulkonäöstä tykkää, niin se vaan on.
Niin ja niitä lelulaatikkovaihtiksia mietin kanssa. Onko ne Muuton uudet huopaiset avonaiset liian pieniä tai miten Kartellin Panierit (tuleeko kaikki kolosista ulos ja näkyykö liikaa läpi)? Sitten ne Magiksen Pebblesit ovat valkoisena kivoja, mutta en nyt tiiä mistä muualta kuin nettikaupasta saa. Joskus sai Formverkistä, voi tietty varmistaa vielä saatavuutta. Kyllä ne vaneriboksitkin on kyllä erihyvä vaihtoehto.
Hyvä syöttisvalinta 😀 saahan tuosta teinkin tuolista 'auton'?
Tuo klassinen perusmalli on kyllä kivannäköinen. Meillä oli se Ikean halpis muovinen syöttötuoli, ihastelin aina sen nerokkuutta ja muovipintakin siinä oli hyvä, saattoi vaikka suihkutella puhtaaksi. Esikoisella meillä oli sellainen ruskea Brion syöttötuoli, mutta väsyin rapsuttelemaan ruoanjämiä puupinnasta ja siksikin Ikean tuoli tuntui jälkeenpäin niin hyvältä.
Juurikin samoista syistä kuin Mirja hommasimme tuon Ikean syöttötuolin keskimmäiselle ja olen ollut tyytyväinen. Esikoisella oli puinen taitettava, pöytälevy taittui pohjaksi ja sieppasi melkoisen määrän ruokaa. Ongelma olisi tietysti ollut pienempi jos taloudessa asuisi siivousintoisia ihmisiä jotka putsaisivat syöttötuolin suit sait sukkelaan syönnin jälkeen.Lelulaatikkoina meillä on Ikean valkoisia vanerilaatikoita, lisäksi on olen virkannut matonkuteesta koreja. Korit saa tukeviksi kun virkkaa korkeat reunat jotka taittaa kaksinkerroin. Kokeilimme useammanlaisia muovisia tai rottinkisia laatikoita ja koreja mutta lahjakkaat sankarini saivat ne kaikki rikki.
Kiitos Suki syöttötuoli- ja laatikko-aiheesta!Stokkea olemme harkinneet, myös Svan-tuoli on aika kiva. Magiksen Pebbles on muuten aika vänkä! Taidanpa ryhtyä metsästämään. Juuri tuon tyyppinen ratkaisu olisi loistava! Suuren suuret kiitokset!
Minä en sitten tykkää yhtään Stokkesta, en tykkää sen muodosta enkä ymmärrä. miksi syöttötuolin pitäisi muokkaantua olemaan käytössä koko elämä! Jos syöttötuoli on hyvä ja haluaa sille pitkän elämän, niin sen voi laittaa kiertoon seuraavalle pikku syöjälle sen sijaan, että istuu siinä vielä teininä!Meillä tuli juurikin kierrätettynä tuollainen vanhanmallinen (ja vanha se olikin) puinen. Ja sanottakoon, että meidän hienostelematon mies käytti sen toisinaan suihkussa, kun minun silmä vältti. Eikä se ollut siitä loppujen lopuksi moksiskaan 🙂 Tosin uudelle, hienolle valkoiselle en sitä käsittelyä suosittele ;-)Varmaan meillekin olis tullut tuo ikealainen, jos ei oltaisi tuota kierrätettyä saatu. Vaikkei sekään kaunis ole…Anteeksi negatiivisuuteni, mutta olen vain aina jostain syystä ärsyyntynyt tuosta Stokkesta.Mukavaa päivää kuitenkin 🙂
Meillä on Stokke, nyt 3,5-vuotiaan omana tuolina. Se on kiva siitä että se toimii isomman lapsen tuolina, mutta kun tulee hoitolapsia tai vieraita niin turvakaari vaan paikoilleen ja on vaaville syöttötuoli. Mutta en kyllä ostaisi huopalaatikoita, ne menevät nopeasti nuhruisen näköiseksi, olen nähnyt muilla. Lelulaatikko joutuu kestämään yllättävän kovaa kohtelua.
Kiva kun tauti hellitti.Vanhasta syöttötuolista saa myöhemmin tehtyä kätevästi jakkaran!Ihana on myös tuo SannaAnnukan työ.t.Ulla
Meilläkin on Stokken tuoli mustavalkoisena ja ainakin tuolla 8 kk tuntuu hyvin toimivan.
Hienoa että olet paranemaan päin!Meillä myös tuo muovinen ikealainen, josta kyllä suunnittelin haluavani eroon. Onhan se kätevä siisteyden kannalta, mutta kyllä tuo valkoinen puinen voittaa mennentullen.Ikealaisen harottaviin jalkoihin meinaa muuten aina kompastua!
Taidankin sadepäivän ratoksi kokeilla Joskan ehdottamaa trikookuteiden virkkausta, kun en taaskaan osaa päättää ottaisko sen M3:n kuitenkin.
Teillä on Sanna-Annukan printti?? Hieno on! Itsekin olen noita haikaillut, ehkä kannustaa valmistumaan jos lupaan sellaisen itselleni lahjaksi…Stokken tuoleihin lyö varpaan tosi helposti – tai sitten minä, lankoni ja siskoni olemme vain poikkeuksellisen kömpelöitä. Toisaalta semmoinen pysyy tukevasti pystyssä siinä vaiheessa, kun syöttötuolissa ensin noustaan seisomaan ja sitten kiipeillään sitä pitkin…(vaikka mitäpä minä lapseton täällä neuvon. 🙂 )