Tutustuin astangajoogaan ensimmäisen kerran reilut 15 vuotta sitten, mutta muistan jossain vaiheessa turhautuneeni siihen, etten opi sarjaa ulkoa, salissa junnattiin samoissa asennoissa tunnista toiseen ja siihen vielä mantrat päälle. Oh my.
No jo pelkkä asanoiden oppimattomuus kertoo toki, että mieli ja kroppa oli ollut vissiin enemmän rantakuntoon pääsemisessä, hyvältä näyttävissä asanoissa kuin missään muussa hallinnassa. Mutta kun välissä tekee töitä, uraa ja lapsia, saavuttaa sellaisen tilan, että ovet aukeavat astangalle hyvin auliisti.
Aloitin harjoittelun uudelleen syksyllä 2017 Katja Kokon tunneilla Hyvinvoimalassa ja voi kuinka tuo hiljaisuus, hidas eteneminen, rutiinin omainen toisto olivatkaan parasta mitä ihminen voi pyytää. Siitä lähtien olen harjoitellut voimallisempaa astangaa 1-2 kertaa viikossa ja rinnalla lempeämpää yinjoogaa silloin tällöin. Ja toki uteliaana testannut workshopien kautta bikramia ja kundaliinijogaa lukuun ottamatta kaikki modernit joogamuodot. Hyödyllinen retki tämäkin.
Se miksi täällä nyt teille tätä joogatarinaani sepostan, on kannustin siihen, että jooga on parasta maailmassa, sinä päivänä kun sisäistää sen syvimmän tarkoituksen, löytää itselleen sopivimman joogamuodon ja tietenkin on henkisesti valmis tuolle tielle. Oman egon kohtaaminen on se tiukin paikka, mutta siitä kohta lisää. Otetaan nopea läpileikkaus joogasta, jotta oikea joogatyyli löytyisi jokaiselle kiinnostuneelle mahdollisimman helposti. Ja tämä ei ole nyt mitään perin juurin tieteellinen lajiesittely, enemmän omaan kokemukseen ja selvittelyyn perustuvaa tuntumaa, joten sallin viisaampien korjata käsityksiäni.
Jooga on Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt monimuotoinen menetelmä, perustuen Intian uskontojen pelastusoppeihin ja hitusen jopa magiaan. Länsimaihin jooga tuli 1800-luvun itämaisuuteen heränneen kiinnostuksen myötä ja vahvimmasta joogaideologian levittämisestä on kiittäminen 1960-luvun hippiliikkettä. Tänä päivänä joogan henkisyys on häviämään päin ja jooga nähdään enemmän kehollisena terapiana ja rentoutumismuotona. Länsimaissa juuri liikunnallisimmat joogamuodot kuten astanga ja bikram tulivat suosituiksi 90-luvun aikoihin.
Meidän ajan nk. moderni jooga voidaan jakaa tunnustukselliseen joogaan ja psykosomaattiseen joogaan. Tunnustuksellista joogaa ovat suuntaukset, joissa joogaa harjoitetaan osana laajempaa uskonnollista maailmankuvaa ja elämäntapaa, ja nämä rakentuvat useimmiten karismaattisten gurujen ympärille: Hare Krishna, sahajajooga ja Oshon seuraajat. En tiedä onko teistä moni katsonut Netflixistä tuota Wild, wild country -dokkaria, mutta se avaa hyvin silmiä tunnustuksellisesta joogasta.
Psykosomaattisessa joogassa taasen painopiste on tiettyjen tekniikoiden harjoittamiseen eivätkä harjoittajat yleensä sitoudu minkään liikkeen oppeihin. Psykosomaattinen jooga jaetaan edelleen meditaatiojoogaan (rentoutumis-, keskittymis- ja visualisaatioharjoitukset) ja asentojoogaan (tehdään kehollisia harjoituksia -asana ja hengitysharjoituksia -pranayama.)
Kuten tuo joogan historia hitusen aihetta avasi, tärkeintä on muistaa, että jooga ei ole vain fyysinen liikuntaharjoitus. Joogan perustana on kehon ja mielen yhteys, jonka voi saavuttaa sinnikkäästi toistoilla ja jatkuvilla harjoitteilla. Fyysisiin liikkeisiin lisätyillä hengitystekniikoilla opimme kuuntelemaan omaa kehoa ja sisintä, ja tietenkin tällainen hiljentyminen, pysähtyminen ja sisäänpäin katsominen rentouttaa, tuo mielenrauhaa ja kehittää mielen tarkkaavaisuutta. Toki joogassa lihaskunto, ryhti ja tasapaino paranevat, mutta yhtä tärkeänä opittu hengityksen hallinta ja hiljentyminen auttavat yleisesti rauhoittumisessa ja stressin hallinnassa.
Joogasta on ajan mittaan kehittynyt lukemattomia eri versioita. Osa joogan suuntauksista on erityisen fyysisiä ja kehittävät nimenomaan voimaa ja notkeutta, osassa taas korostuvat meditaatio ja hiljentyminen. Kuten joku viisas on sanonut, joogan suurimmat vaarat piilevät yleensä omassa egossa, asanakeskeisyydessä ja suorittamiskeskeisessä ajattelussa. Mutta jos uskallat haastaa egosi, valinnan varaa tähän kropan ja mielen harjoittamiseen löytyy jokaiselle. Ja myönnän – ei ole harvassa ne päivät jolloin puuduttaa sahata samoja liikkeitä vuodesta toiseen, tekisi mieli skipata hankala asana, lintsata muutama aurinkotervehdys ja hengitellä miten sattuun, mutta ei, tänne on tultu oppimaan ja hallitsemaan niin kroppaa kuin mieltä. Näin se on. Namaste.
Minun opettaja muutti nyt sitten Englantiin, joten täällä ollaan astangassa ihan oman mysoren varassa. Yinjooga onneksi hoituu näin etänä, kun sain läksiäislahjaksi Natural Goods Companyn Re-start -valmennuksen, jossa on 4 erilaista yinjoogatuntia (60-90 min/kerta). Vetäsin tänä aamuna ensimmäisen session ja ai että. Jokainen liike on opastettu hyvin, matkalla hyviä asennonkorjaushuomioita (aika spooky tunne, kun ihan kuin opettaja näkisi jo miten väärin siihen asentoon on asettunut) ja kukin liike selostetaan juuri sen 3-5 minuutin pituisena, joten ei tarvitse itse kellottaa – antaa vaan mennä.
Katja Kokko: Yin jooga -verkkovalmennus nyt 45 e // Natural Goods Company
Valmennuksen suositeltu suorittamisaika on noin 5 viikkoa, mutta matsku on käytettävissäsi ja uudelleen nautittavissa 6 kk ostopäivästä.
Mä mietin tovi sitten, että itselle kävi onnekkaasti, kun löysin astangan samantien, mutta siellä on varmasti useita, jotka hakevat omaansa tuolta joogaviidakosta. Ja sitten heitä, jotka eivät ole koskaan edes pysähtyneet ja ajatelleet, että liikuntaan voisi yhdistää myös hiljentymisen ja itsetutkiskelun. Näille tuo yinjooga olisi varmasti paras aloitus – se kun ei vaadi vielä minkäänlaista liikunnallista pohjaa, ei venyvyyttä, ei akrobatiaa, ja opettaa passiivisen venyttelyn kautta ennen kaikkea tuota pysähtymistä ja hiljentymistä. Se kolme minuuttiakin voi olla pitkä hektiselle luonteelle.
Ja sitten jos kovasti tästä elämäntavasta innostuu, rinnalle voi napata jonkin aktiivisemman tai meditatiivisemman joogan.
Hatha on terminä vakiintunut tarkoittamaan lempeää ja rauhallisessa tahdissa tehtävää joogaa. Joogaliikkeet tehdään oman luonnollisen hengityksen rytmissä, sitä syventäen.
Hotjooga harjoitusta tehdään 38-40 asteeseen kuumennetussa huoneessa. Hotjoogassa tehdään yleensä vaihtelevia hathajoogan sarjoja, yin joogaa tai hathasta kehitettyä bikramjoogaa.
Bikram on ensimmäinen ja alkuperäinen hotjooga, joka on kehitetty lämpöisessä tilassa harjoitteluun ja pohjautuu Hatha-joogaan. 26:n asanaa eli jooga-asentoa sekä kaksi hengitysharjoitusta sisältävä sarja kestää 90 minuuttia ja pysyy aina samana.
Kundaliinijooga (tietoisuuden jooga/meditaatiojooga) on hengellisempi joogamuoto, joka lisää itsetuntemusta sekä kosketusta omiin voimavaroihin. Pääideana on herättää kehossa uinuva kundaliinienergia ja luova voima liikkeelle. Intialaisen opin mukaan harjoitus kuljettaa energian kehon seitsemän energiakeskuksen eli chakran läpi, mikä elävöittää kehoa, vahvistaa hermostoa ja kohottaa tietoisuutta.
Yinjooga pohjaa kiinalaiseen joogaperinteeseen ja poikkeaa hyvin paljon fyysisistä joogamuodoista. Rauhallisen, hiljaisen ja meditatiivisen yinjoogan asennoista tehdään lattialla istuen tai maaten, ja niissä viivytään useiden minuuttien ajan passiivisesti painovoimalle antautuen. Yinin asennot ovat voimakkaasti venyttäviä ja avaavia. Yin sopii etenkin rauhallista joogaa hakeville, ja sitä voi myös harrastaa muiden harjoitusten vastapainona.
Astanga. (Pattabhi Joisin astangajooga) Voimakas ja fyysinen astangaharjoitus koostuu aina samanlaisena toistuvista liikkeistä, mikä usean vuoden harjoittelun jälkeen erottaakin jyvät akanoista. Saman sarjan toisto johtaa luonnollisesti mielen hallintaan ja kärsivällisyyteen. Kun liikkeet ovat hallussa, sarjaa voi toistaa itsenäisesti (mysore).
Vinyasa (tai flow) jooga termiä käytetään yleisesti kuvaamaan joogaa, jossa liikkeet sidotaan yhteen virtaaviksi liikesarjoiksi voimakkaan hengityksen johdattamana. Vinyasa flow nimelläkin kulkevassa sulavaliikkeisessä harjotuksessa asennosta toiseen liikutaan ketjumaisesti.
Iyengar joogassa tehdään klassisia jooga-asanoita ja liikkeitä ohjataan tarkasti. Harjoituksessa käytetään myös välineitä, kuten tuoleja, joogatiiliä, köysiä ja keinuja.
Sivananda dynaamisempi kuin hathajooga, mutta ei niin fyysinen kuin astangajooga. Sivanandatuntiin kuuluu alkurentoutuminen, hengitysharjoitukset, aurinkotervehdys ja 12 vahvistavan ja notkistavan joogaliikkeen sarja välirentoutuksineen.
Sahaja yoga (tunnustuksellinen jooga) on meditaatiotekniikka, joka perustuu itseoivallukseen ja kundalinin herättämiseen. Uinuvan kundalinienergian sanotaan olevan kiertyneenä selkärangan alaosassa sijaitsevassa ristiluussa.
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Olen aina halunnut olla ”joogaihminen” ja jotenkin tiedostan, että se tekisi mulla hyvää. Olen kuitenkin aina kokenut joogan jotenkin epämiellyttäväksi ja kokeillut eri lajeja omaani koskaan löytämättä. Olen avoin sille mahdollisuudelle, etten ole ollut henkisesti valmis ja että olen kuitenkin yrittänyt suorittaa lajia. Annan joogalle vielä mahdollisuuden. 🙂