Näin keväällä kasvukauden pyrähtäessä käyntiin innostumme jälleen viherkasveista. Jos talven aikana nuupahtaneet tarvitsevat uusia seuralaisia, voisi niitä miettiä vuorostaan ”sisäilman puhdistavuuden” kulmasta.
Huonosta sisäilmasta puhuttaan usein vain kosteusvaurioiden tai rakennusvirheiden yhteydessä. Tiesittekö, että ihan ”terveenkin kodin” ilmassa lilluu epäpuhtauksia, joita vapautuu rakennus- ja sisustusmateriaaleista, elektronisista laitteista ja varsinkin meidän ihmisten omia bioeritteitä. Ei niistä nyt se suurempaa showta kannataa järjestää tai hysteeriseksi ryhtyä, mutta jos yhtään kiinnostaa luonnolliset keinot huoneilman puhdistamiseen, niin täältä pesee.
Kasvien hengitys toimii päinvastoin kuin ihmisellä – kasvit tuottavat happea ja kuluttavat hiilidioksidia. Lisäksi ne haihduttavat vesihöyryä ja haihduttaessaan saavat sisäilman liikkumaan. Ilma painuu kasvin juuriin, missä mikrobit hajottavat rakenteen sellaiseksi, että pieneliöt ja kasvit pystyvät käyttämään sitä ravinnoksi – kasvit ikään kuin syövät haitallisia aineita ilmasta.
Sisäilman yleisintä myrkkyä formaldehydiä on vanerissa, lastulevyssä, liimoissa, painokuviollisissa kankaissa, mattojen alustoissa ja lattiapäällysteissä. Viherkasveista näitä parhaiten puhdistaa kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata).
Ihmisen hengityksessään erittämiä bioeritteitä, kuten asetonia, metanolia ja etyleeniasetaattia poistaa tehokkaimmin viirivehka (Spathiphyllum).
Ammoniakkia, ksyleeniä ja tolueenia käytetään liuottimena ja ohentimena muun muassa joissakin maaleissa, lakoissa ja liimoissa. Sisäilmassa esiintyvää ammoniakkia pidetään kosteusvauriosta kertovana indikaattorina, joka saattaa olla peräisin rakennusmateriaaleista. Kosteasta betonista, kuivuneista lattiakaivoista tai rikkoutuneiden viemäriputkien kautta vapautuu juurikin ammoniakkia, mutta yhtä lailla myös ihmisten ja eläinten eritteistä. Ammoniakkia poistavat parhaiten limoviikuna (Ficus benjamina) ja viirivehka (Spathiphyllum) Ksyleeniä ja tolueenia poistavat kultapalmu (Chrysalidocarpus lutecens), kirjovehka (Dieffenbachia), limoviikuna (Ficus benjamina), viirivehka (Spathiphyllum) ja reunustraakkipuu (Dracaena marginata).
Lisää kasveista, niiden hoitamisesta ja hoitavuudesta löydät meidän kirjasta
Susanna Vento ja Riikka Kantinkoski: Green Home Book (Cozy publishing), Akateeminen, Adlibris ja muut hyvin varustellut kirjakaupat.
